Yhteistyössä/ pääsylippu saatu: Turun kaupunginteatteri
Satu Rämön Hildur-rikosdekkareiden menestys on Suomen kirjallisella kentällä poikkeuksellinen ilmiö. Sanataideohjaajana riemuitsen jokaisesta uudesta rikotusta myyntiennätyksestä ja neuvotellusta käännösoikeudesta. Lukutaidon huolipuheen, kulttuurileikkausten ja kaiken muun harmauden keskellä on mahtavaa, että jokin kulttuurituote voi niin hyvin ja kiinnostaa ihmisiä!
Monen muun Hildur-fanin lailla ilahduin viime keväänä valtavasti kuullessani, että kirjasarjasta on tekeillä näytelmäversio. Ja minnepä muualle kuin kotikulmille Turun kaupunginteatteriin, jonne Mikko Kouki oli saanut neuvoteltua Hildurin näyttämöoikeudet ensimmäisenä maailmassa. Nyt tiedämme, että Hildur kiinnostaa ihmisiä teatterinakin, sillä viime viikolla kantaesitetty uutuusnäytelmä on kuluvan vuoden osalta myyty jo lähes loppuun.
Omat lippuni esitykseen varasin jo huhtikuussa, ensimmäisten innokkaiden joukossa. Kuvittelin silloin tulevani näytökseen (kuvitteellisessa islantilaisneuleessani) kirjoittamaan arviota esityksestä, mutta teatteriarvion sijasta julkaisen nyt eräänlaisen matkakertomuksen. Satu Rasilan Hildur-kirjoista dramatisoimaan näytelmäversioon on nimittäin kirjoitettu lapsiroolit neljälle alakouluikäiselle tytölle. Haku näihin rooleihin avautui toukokuussa, ja myös oma teatteria jo useamman vuoden harrastanut lapseni Elsi haki mukaan näytelmään. Jännittävän casting-tilaisuuden ja varsinkin 11-vuotiaasta pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen saimme kesän kynnyksellä hartaasti toivotun puhelun: Elsi oli valittu mukaan Hildur-näytelmään lapsi-Rósan rooliin!
Ja sitten mentiin. Oli työsopimuksen allekirjoittamista, mittojen ottamista teatterin puvustossa, käsikirjoituksen lukemista ensimmäistä kertaa. Näytelmän harjoituskausi alkoi syyskuussa, jolloin itsekin pääsin kurkistamaan teatterin kulisseihin ja ihailemaan muun muassa juuri valmistumassa ollutta Milja Salovaaran suunnittelemaa lavastetta. ”Sipsiksikin” kutsuttu lavaa hallitseva elementti taipuu näytelmän aikana muun muassa islantilaismaisemiksi ja surffilaudaksi.
Pitkin harjoituskautta teatterilta kotiutui kerta toisensa jälkeen intoa puhkuva näyttelijänalku, joka odotti seuraavia treenejä malttamattomana. Itse ajattelen, että aikuiset teatterintekijät osasivat hyvin ottaa lapsikollegat huomioon ja loivat turvallisen ja kannustavan ilmapiirin. Erityiskiitos ohjaajan assistentti Esteri Seppälälle lasten lämpimästä ja yksilöllisestä kohtaamisesta!
Viime viikolla esitys oli vihdoin valmis, ja myös yleisö pääsi nauttimaan työn tuloksista. Ensin näytelmää esitettiin omaisille ja muille ennakkoyleisöille. Varsinaista ensi-iltaa juhlittiin torstaina 7.11., jolloin myös itse kirjailija Rämö saapui Turkuun katsomaan esitystä ja tapaamaan työryhmän jäseniä. Elsin omaa ensi-iltaa vietettiin lauantaina 9.11., jolloin itsekin näin teoksen ensimmäistä kertaa. Kuten jo todettu, olen hildurini lukenut. Oli hienoa huomata, kuinka kirjojen tunnelma ja miljöö olivat tunnistettavissa näyttämöllä. Turun kaupunginteatteri on kuulu erinomaisesta teknisestä osaamisestaan eikä turhaan: Kun Hildur surffaa teatterin päänäyttämöllä hurjassa aallokossa, katsomossa saakka hieman keinuttaa.
Ohjaaja Anne Rautiaisen käsissä Hildur-kirjoista syntyy uusi, itsenäinen taideteos. Rasilan tekstissä on tunnistettavia elementtejä, kohtauksia ja repliikkejä alkuperäisteoksista, mutta kokonaisuutena tarina on uusi ja yllätyksellinen. Asta Sveholm onnistuu omapäisenä ja traumojensa kanssa kamppailevana islantilaspoliisi Hildurina, ja Sami Lalou herättää hienosti henkiin Hildurin työparin Jakobin.
Oma katseeni terästäytyy lasten tullessa lavalle. Lapsirooleissa vuorottelevat Hildurin roolissa Sofia Koski ja Iina-Emilia Sokka, Rósan roolissa Elsi Kaisalmi ja Eedla Höglund, Björkin roolissa Matilda Elo ja Klaara Höglund sekä Örnin ja Jakobin tyttärinä Lempi Sillanpää ja Tinya Granlund. Vaikka tarina on hurja ja näyttämötoteutus kunnianhimoinen, pärjäävät nuoret näyttelijät hienosti ja tulkitsevat roolejaan luontevasti. Ensi-iltajuhlissa oli ihana huomata lapsinäyttelijöiden keskinäinen yhteishenki. Hildurissa näyttelevät lapset ovat ainutlaatuisen kokemuksen ja monen opin lisäksi saaneet tältä teatterimatkalta mukaan monta uutta ystävää.
Vinkkinä kaikille, joiden kodeissa asuu tulevaisuuden teatterintekijöitä: Turun kaupunginteatteri hakee parhaillaan neljää 7–12-vuotiasta lapsinäyttelijää Macbeth-näytelmään. Hakuilmoitus löytyy täältä.
Hildurin esityskausi jatkuu toukokuuhun 2025 saakka. Turunlahden väki suosittelee näytelmää lämpimästi, vaikka onkin näkemyksessään toki varsin puolueellinen!
– Jenni