Sanataidepainotteista varhaiskasvatusta Turunlahden perhepäivähoidossa

117172257_388837872082700_1932009466859459030_n

Nyt se on totta! Syksystä 2020 alkaen Turunlahden perhepäivähoidon toiminnan erityispainotuksena on sanataide. Tiettävästi olemme tällä hetkellä Suomen ainoa kokoaikaista sanataidepainotteista varhaiskasvatusta tarjoava (perhe)päiväkoti. Jos kuitenkin muita sanataidepainotteisia varhaiskasvatusyksiköitä tai -ryhmiä on olemassa, saa niistä vinkata meille vaikkapa kommenttikenttään, sillä kuulemme sanatouhukkaista kavereista erittäin mielellämme!

Mitä sanataidepainotus varhaiskasvatuksessa sitten käytännössä tarkoittaa? Esimerkiksi sitä, että kaikenlaiset lorut, runot, sadut ja mielikuvitusmaailmat rikastavat arkeamme ja innostavat lapsia luovaan itseilmaisuun. Lasten kielelliset taidot ja sanavarasto kehittyvät luontevasti, kun kielellä leikittely on mukana kaikessa päivittäisessä toiminnassa.

Turunlahden perhepäivähoidon elokuun sanataideprojektina on ympäristöaiheisten runojen luominen, sillä aiomme osallistua työryhmänä Lahden Runomaraton ry:n Runoile ympäristölle -runojenkeruuseen.  Kaikille innokkaille runoilijanaluille ja -lopuille löytyy lisätietoa täältä.

 

IMG_4356

Runojen lisäksi meillä kerrotaan paljon satuja, ja yksi ryhmän lasten lempipuuhista onkin sadutus. Sadutuksessa lapsi kertoo aikuiselle tarinan, joka kirjoitetaan sellaisenaan ylös ja luetaan lopuksi yhdessä ääneen. Olemme huomanneet, että sadutus toimii hyvänä välineenä tutustua lasten omiin ajatuksiin ja käsitellä monenlaisia tunteita. Toisinaan ryhmän saduilla ja runoilla ilahdutetaan myös ystäviä ja tuttavia. Turunlahden perhepäivähoidon lapsiryhmä on esimerkiksi satukirjeenvaihdossa Saksan Frankfurtin Suomi-koululaisten kanssa. Saksan-kirjettä kootaan ja vastauspostia odotellaan aina erityisellä innolla.

Perhepäiväkodissa luetaan paljon kirjoja, sillä laadukas lastenkirjallisuus tukee varhaiskasvatusryhmän vaihtuvia projekteja ja jokapäiväistä oppimista. Lukuhetket myös tuovat mukavia mahdollisuuksia rauhoittumiseen ja hiljentymiseen. Ryhmän hyväksi havaitsemista kirjoista sekä muista projekteista voi lukea jatkossa täältä Turunlahden sanataideblogista, joka on korvannut entisen Kuperkeikkaseikka-blogin. 

 

Robotti koulussa (ja perhepäivähoidossa)

Turunlahden perhepäivähoidon lapset ovat pitkin syksyä höpöttäneet roboteista. Lasten toiveesta järjestimme ryhmälle robottiviikot, joiden aikana olemme harrastaneet robottijumppaa, askarrelleet robotteja eri materiaaleista, kirjoittaneet roboteille koodia sekä vierailleet Turun yliopiston Kemian laitoksella tutustumassa taitaviin Lego-robotteihin. Matkassa on ollut koko ajan mukana mahtava opas, Linda Liukkaan Hello Ruby -lastenkirjasarjan neljäs osa Hello Ruby: Robotti koulussa (Otava 2018). 

78590224_433978964208966_3187792256861995008_n

Kansainvälistäkin mainetta niittäneen Hello Ruby -sarjan aiemmissa osissa on Rubyn johdolla tutustuttu ohjelmointiin, tietokoneisiin ja internetiin. Nyt vuorossa ovat robotit ja tekoäly. Robotti koulussa -kirjassa Rubyn ystävällä Julialla on robotti, joka pääsee lasten mukaan kouluun. Koulussa huomataan, miten jotkut tehtävät ovat robotille tosi helppoja ja jotkut ihmiselle luontevat asiat taas aivan mahdottomia. Esimerkiksi tunteista robotti ei osaa kertoa, mutta se oppii pelien säännöt hetkessä. Väärinkäsityksiä ja kommelluksia mahtuu mukaan koulupäivään, vaikka robotti osoittautuukin varsin taitavaksi oppijaksi. Kuvituksen monet pienet yksityiskohdat rikastavat mukaansatempaavaa tarinaa.

78549085_476958406258898_3720688232464121856_n

Kirjan lopussa on runsas tehtävävalikoima liittyen tekoälyyn ja koneoppimiseen. Tehtävistä löytyy mm. robotinteko-ohje, joka tuli meillekin tarpeeseen projektin aikana. Perhepäiväkodin lattialla häärää usein robotti-imuri, mutta lapset keksivät mitä moninaisempia käyttötarkoituksia omille roboteilleen. Robottien rakentamisessa vain mielikuvitus on rajana, joten omia robotteja kannattaa ehdottomasti koota kierrätysmateriaaleista. Meidän ryhmämme robotit syntyivät kaapelikiinnikkeistä ja askartelukaapin aarteista.

78167217_2460161917573184_269338356909867008_n

Suosittelemme kirjaa kaikille pienille ja suurille robottifaneille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Lisää hyviä harjoitustehtäviä sekä muita vinkkejä ja ohjeita kasvattajille löytyy Hello Rubyn viralliselta sivustolta.

 

-Jenni ja Minttu

Runomatkaopas mukana perhepäiväkodin arjessa

Viime viikolla Turunlahden perhepäivähoidon metsäretkellä innostuttiin ihan uudesta leikistä. Pysähdyimme lapsille tuttuun paikkaan metsässä, ja pyysin ryhmää eläytymään tarkkanäköisiksi ja -kuuloisiksi sanahaukoiksi, joilta ei pieninkään sana tai havainto jää huomaamatta. 

Pienen hakemisen jälkeen sanoja alkoikin löytyä, ja kirjasin ylös 2-5-vuotiaiden sanahaukkojen kommentteja puista, lehdistä, isoista kepeistä ja (tylsän aikuisen) yllätykseksi myös mm. ralliautoista ja lentokoneista.  Lopuksi luin kaikki löytyneet sanat ääneen, ja mitä ihmettä: niistähän syntyi mitä mainioin runo! Luimme syntyneen Metsärunon ensi kertaa ääneen heti paikan päällä ja uudestaan vielä lounaalla. Niin ja sitten välipalalla ja seuraavana päivänä ja… Toisin sanoen ryhmän yhteisestä runosta tuli aika suosittu juttu, josta lapset olivat silminnähden ylpeitä pitkän aikaa.

75474039_2518199504933026_5942463454496423936_n

Idea sanahaukoista löytyi Pirkko Ilmasen, Riika Kotkan, Elina Pullin ja Johanna Venhon yhteistyönä syntyneestä uudesta teoksesta Runomatkaopas – harjoituksia ja työpajoja lapsille (Aviador Kustannus 2019). Minna Mäkipään kauniisti kuvittama opas sisältää huiman määrän tehtäviä ja ideoita sanataiteen opetukseen lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille tai ihan kotikäyttöönkin.

Kirjan tehtävät sopivat luku- ja kirjoitustaitoisille lapsille, mutta niitä voi soveltaa myös pienempien sanataiteilijoiden tarpeisiin sopiviksi, ja aikuinen voi tarvittaessa toimia kirjurina. Eikä kaikkea ole aina tarpeenkaan viedä kirjoitettuun muotoon, sillä myös pelkästään suullisesti tuotettu sanataide on arvokasta.

73238660_2297093603865812_206544023781900288_n

Opiskelen itse parhaillani sanataideohjaajaksi, ja olen erityisen inspiroitunut ajatuksesta, että ihan jokaisella ikään, taustaan tai vaikkapa kirjoitustaitoon katsomatta on oikeus ilmaista itseään sanataiteen keinoin. Otan Runomatkaoppaan kymmenet vinkit ja harjoitustehtävät mukaan matkalleni kohti omaa sanataideohjaajuuttani. Kirjasta löytyy monipuolinen kattaus uusia työkaluja ja lähestymistapoja runouden ja sanataiteen opetukseen, kuten esimerkiksi lavarunoutta, riimisanojen metsästystä, runoselfieitä ja mytologioista ammentavia työpajaideoita.

74214097_694844821008352_338247834409107456_n

Meillä perhepäivähoidossa aiotaan sanahaukkojen lisäksi ainakin mennä lähiviikkoina runokävelylle, tuottaa omia runoja ja tutustua liutaan uusia loruja. Kirjassa on nimittäin runsaan materiaalin joukossa myös koottu hauskoja loruja, joilla lihottaa lorupusseja ja -viuhkoja. Yksi lasten uusista suosikeista on Elina Pullin Aistien vuosi -loru, joka menee näin:

Kesä maistuu mansikalle,
syksy tuoksuu omenalle,
talvi narisee korvissa,
kevät tuntuu rinnassa.

Näillä eväillä on mukava lähteä runomatkalle!

 

-Jenni

Ihan tavallista erilaisuutta

31102436_10156367336667962_6976708385580253184_n

Yksi lastenkirjahyllymme kestosuosikeista on Meidän pihan perhesoppa (Tammi 2015), jonka on kirjoittanut lastenkirjailija Riina Katajavuori yhdessä psykologian asiantuntijoiden Riikka Toivasen ja Maiju Tokolan kanssa. Christel Rönnsin kuvittamassa kirjassa tutustutaan perheiden monimuotoisuuteen, kun päiväkotiryhmän maskottipingviini lähtee yökyläkierrokselle lasten koteihin.

Kyläreissuilla käy ilmi, etteivät kaikki lapset olekaan saaneet alkuaan samalla tavoin. Kirjassa kerrotaan lapsen tasoisesti mm. hedelmöityshoidoista, sukusoluista ja lahjasolujen käytöstä sympaattisen tarinan muodossa. Kysymys siitä, mistä vauvat tulevat, on loppujen lopuksi hankala lähinnä aikuisille.

31123556_10156367333982962_8080784391065829376_n.jpg

Kun kysyn 5-vuotiaalta, mikä kirjassa on parasta, ei vastaus liity perheellistymiseen. Sen sijaan parasta antia ovat kuulemma majan rakentaminen, trampoliinilla hyppiminen, maton alle piiloutuminen ja monet muut hauskat Christel Rönnsin värikkään kuvituksen yksityiskohdat. Perheiden erilaisuus on 2010-lukulaiselle ihan peruskauraa. 

31123431_10156367334367962_2860453497650806784_n.jpg

Kirjassa kuvatuista perheistä löytyy varmasti jokaiselle jotain tuttua. Meidän tapauksessamme samaistumispintaa löytyi erityisesti Malviinan perheen vapaa-ajanvietosta, josta hän kertoo näin: “Meidän perheessä kätevintä on se, että kun mennään uimahalliin, me päästään kaikki samalle puolelle eikä kukaan joudu menemään pukuhuoneeseen yksin.” Kahden äidin perheessä on totisesti etunsa!

Jotta lapsille tarjottava kuvasto perheiden monimuotoisuudesta laajenisi edelleen, tarvitsemme uusia ja tiedoiltaan ajantasaisia kuvauksia erilaisista eli siis ihan tavallisista perheistä. Suosittelen Meidän pihan perhesoppa -kirjaa niin yksityiskäyttöön kuin varhaiskasvatukseenkin työvälineeksi.

 

-Jenni