Tahmeat popcornit ja yli 300 muuta hauskaa vinkkiä lasten liikuntaan

Yhteistyössä: Lasten Keskus. Kirja saatu arvostelukappaleena.

Lapset liikkuvat luonnostaan, mutta monipuoliseen liikuntaan voi myös kannustaa ja ohjata. Sain arvioitavaksi liikunnanohjaaja Satu-Maria Ruotsalaisen kirjoittaman Hyppää hippaa – Motoristen taitojen leikkikirjan (Lasten Keskus 2020) ja vaikutuin sen sisältämistä hauskoista ja luovista liikuntaleikkiohjeista. Kirjan leikit on suunnattu kouluikäisille, mutta olen soveltanut niitä  2-5-vuotiaiden perhepäivähoitoryhmän lapsille sopiviksi. Luin kirjaa erityisesti sanataideohjaajan näkökulmasta, ja pohdin, miten luovat liikuntaleikit voisivat rikastaa eri-ikäisten lasten (ja miksei aikuistenkin) sanataideopetusta. Huomasin, että Hyppää hippaa -kirjan leikeissä toistuivat mielikuvitus, tarinallisuus ja erilaisiin rooleihin eläytyminen, joten ne sopisivat hyvinkin osaksi sanataidetyöskentelyä. Tottahan liikekin voi olla luovaa itseilmaisua!

Niin kuin otsikossa mahtipontisesti totean, saan tällä yhdellä kirja-arviolla kätevästi vinkattua yli 300 liikuntaleikkiä, sillä sellaisen määrän uusien ja vanhojen leikkien muunnelmia Hyppää hippaa -kirja sisältää. Esitellyistä leikeistä voi toki jokainen vielä soveltaa omalle ryhmälle sopivat versiot, jolloin onkin jo aika huima leikkipankki koossa. Leikkiohjeiden lisäksi kirjassa on myös selkeitä ja yksinkertaisia vinkkejä siihen, miten lasten liikuntahetken voi rakentaa. Liikunnallista toimintaa voi järjestää hyvinkin matalalla kynnyksellä varhaiskasvatuksessa, koulussa, kerhoissa, harrastuksissa ja vaikka oman lapsen synttäreillä, eikä ohjaajan tarvitse välttämättä olla liikunta-alan ammattilainen. Hyvä ennakkosuunnittelu ja innostus kantavat jo pitkälle. Kannustankin erityisesti kollegoitani sanataideohjaajia ja muita luovien alojen opettajia järjestämään mielikuvituksellisia liikuntatuokioita osana opetusta.

Kuten kaikessa toiminnassa lasten kanssa, myös liikuntahetkien suunnittelussa ja toteutuksessa on hyvä muistaa lasten osallisuus ja lapsilähtöisyys, ettei toiminta typisty liian aikuisvetoiseksi. Tähän liittyen olikin ilo huomata, että Hyppää hippaa -kirjan Ohjaajan työkalupakki -osiossa kiinnitetään huomiota juurikin toiminnan soveltamiseen eri toimintaympäristöihin ja erilaisille osallistujille sekä annetaan vinkkejä lasten osallisuuden lisäämiseen. Satu-Maria Ruotsalainen korostaa, että osallistuvassa toiminnassa korostuu lasten yksilöllisyys, tasa-arvoisuus ja pystyvyys. Liikuntaleikin ei myöskään aina tarvitse olla kilpailu eikä lapsen suoritusta ole pakko mitata tai arvostella.

Meidän sanataidepainotteinen perhepäivähoitoryhmämme on kevätkauden ajan liikkunut Hyppää hippaa -kirjan inspiroimana, ja liikuntakentällä ja omalla pihalla on leikitty muun muassa ketju- ja halihippaa sekä liikuttu monenlaisia eläimiä jäjitellen. Yksi hauskimmista itselleni uusista leikeistä on ”tahmeat popcornit”, jossa piirretään maahan ensin popcorn-kulho eli rajattu leikkialue, jossa pompitaan poppareiden tavoin. Kun hyppiessä sattuu koskettamaan kaveria eli toista popcornia, tarttuu häneen kiinni. Tahmaiset kaverukset jatkavat pomppimista niin kauan, kunnes kaikki leikkijät ovat muodostaneet yhden suuren tahmean klöntin. Niin yksinkertaista, niin hauskaa! Ketjuhipassa taas ensimmäinen hippa on ketjun ensimmäinen lenkki ja saadessaan kaverin kiinni, muodostavat he kahden leikkijän ketjun ja niin edelleen. Halihipassa kiinni jäänyt kaveri pelastetaan halaamalla, mikä ainakin tutussa ryhmässä voi lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vieraampien leikkijöiden kanssa ehkä suosittelisin antamaan halille vaihtoehdon (esim. läpy), sillä kaikille ei halaaminen välttämättä ole luontevaa.

Jos luit tämän tekstin istuen, voit nyt nousta seisomaan. Seiso ryhdikkäästi ja taivuta sitten sormesi kohti varpaita siten, että polvet pysyvät suorassa. Näin olet mittarimato, ja voit lähteä tutkimaan ympäristöäsi uusin, mittarimadon silmin! Jos oikein innostut, voit panna kämmenesi maahan ja potkaista jaloillasi ilmaan. Sinusta tuli juuri potkiva aasi! Lopuksi voit taivuttaa itsesi taaksepäin sillaksi, kuten notkea ja liikkeissään luova testihenkilö näyttää yllä olevassa kuvassa.

-Jenni

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *