Pieni taikakauppa loihtii luovuuden esiin

Yhteistyössä: Haamu Kustannus. Kirja saatu arvostelukappaleena.

On taas aika ja erinomainen syy vinkata uudesta sanataideoppaasta! Mervi Heikkilä ja Anne Leinonen ovat nimittäin julkaisseet mainion satu- ja fantasiatekstien kirjoitusoppaan nimeltä Pieni taikakauppa Fantastinen kirjoitusopas (Haamu 2020), josta löytyy monen ikäisille ja tasoisille sanataiteilijoille sovellettavissa olevia harjoituksia luovuutta herättelemään. Kirjan on fantasian tyylilajiin sopivasti yksityiskohtia säästelemättä ja huiman tyylikkäästi kuvittanut sarjakuvataiteilija Broci. (Katso kuvat!) Vaikka kyseessä on ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnattu opas, löytyy siitä herkullista materiaalia myös aikuisille luovan kirjoittamisen tai sanataiteen harrastajille.

Spekulatiivinen fiktio on lajityyppinä varsinainen sanataideohjaajan lempilapsi, sillä sen sisällä kaikki on mahdollista. Nyt jos koskaan lehmät (tai ainakin lohikäärmeet) saavat vapaasti lentää ja kaikkia hullujakin ideoita voi kokeilla. Heikkilä ja Leinonen kirjoittavatkin viisaasti oppaan alkusivuilla, että satumaailman kautta voi käsitellä arkielämän hankaliakin kysymyksiä. Vaikka aiheina ovat mielikuvitukselliset lohikäärmeet, velhot tai yksisarviset, voi tarinan teemana olla vaikkapa yksinäisyyden tai ulkopuolisuuden kokemukset.

Tyypillisesti fantasiakirjallisuuteen liittyy yksityiskohtaisen vaihtoehtoisen maailman luominen omine sääntöineen, hahmoineen ja historioineen, ja tähänkin Pieni taikakauppa tarjoaa apuja ja käytännön vinkkejä. Kirjassa on myös mm. hauska (ja hyödyllinen) listaus myyttisistä olennoista. Tietoiskut tarinan hahmojen luomisesta,  juonen ja rakenteen merkityksestä tai tarinan sankarin tavoitteesta hyödyttävät kirjoittajia tyylilajiin katsomatta.

Satujen maailmaan sukeltaminen voi olla myös hyvä keino herätellä jo leikki-iän ohittaneen aikuisen luovuus ja mielikuvitus. Kokeilin aikuisporukassa esimerkiksi harjoitusta “Hassua, mutta…”, jossa keksitään omituisia selityksiä sille, miksi ollaan koulusta tai tapaamisesta myöhässä. Aikuisryhmässä pohdittiin asiaa työpaikalta myöhästymisen näkökulmasta, ja johan juttua riitti! Olipa hassua tosiaan, että eräskin kolmekymppinen perheenäiti joutui kulkemaan töihin yksipyöräisellä, kun linja-auto ei tullutkaan ja polkupyörästäkin oli toinen rengas varastettu. Voi ruuhkavuodet!

Eri laajuisten kirjoitustehtävien lisäksi kirjasta löytyy kirjoitusaiheita sisältävä kristallipallo, joka auttaa silloin, kun ei yhtään tiedä, mitä kirjoittaisi. Esimerkiksi “Heräät yöllä ja huomaat kotisi muuttuneen maahisten majataloksi” tai “Joudut koulumatkalla taisteluun lentävän porsaan kanssa” ovat taatusti mielikuvitusta sopivasti kutittelevia aiheita.

Suosittelen siis tarttumaan Pieneen taikakauppaan, jos kaipaat uutta inspiraatiota kirjoittamiseen!

-Jenni

Sanataidepainotteista varhaiskasvatusta Turunlahden perhepäivähoidossa

117172257_388837872082700_1932009466859459030_n

Nyt se on totta! Syksystä 2020 alkaen Turunlahden perhepäivähoidon toiminnan erityispainotuksena on sanataide. Tiettävästi olemme tällä hetkellä Suomen ainoa kokoaikaista sanataidepainotteista varhaiskasvatusta tarjoava (perhe)päiväkoti. Jos kuitenkin muita sanataidepainotteisia varhaiskasvatusyksiköitä tai -ryhmiä on olemassa, saa niistä vinkata meille vaikkapa kommenttikenttään, sillä kuulemme sanatouhukkaista kavereista erittäin mielellämme!

Mitä sanataidepainotus varhaiskasvatuksessa sitten käytännössä tarkoittaa? Esimerkiksi sitä, että kaikenlaiset lorut, runot, sadut ja mielikuvitusmaailmat rikastavat arkeamme ja innostavat lapsia luovaan itseilmaisuun. Lasten kielelliset taidot ja sanavarasto kehittyvät luontevasti, kun kielellä leikittely on mukana kaikessa päivittäisessä toiminnassa.

Turunlahden perhepäivähoidon elokuun sanataideprojektina on ympäristöaiheisten runojen luominen, sillä aiomme osallistua työryhmänä Lahden Runomaraton ry:n Runoile ympäristölle -runojenkeruuseen.  Kaikille innokkaille runoilijanaluille ja -lopuille löytyy lisätietoa täältä.

 

IMG_4356

Runojen lisäksi meillä kerrotaan paljon satuja, ja yksi ryhmän lasten lempipuuhista onkin sadutus. Sadutuksessa lapsi kertoo aikuiselle tarinan, joka kirjoitetaan sellaisenaan ylös ja luetaan lopuksi yhdessä ääneen. Olemme huomanneet, että sadutus toimii hyvänä välineenä tutustua lasten omiin ajatuksiin ja käsitellä monenlaisia tunteita. Toisinaan ryhmän saduilla ja runoilla ilahdutetaan myös ystäviä ja tuttavia. Turunlahden perhepäivähoidon lapsiryhmä on esimerkiksi satukirjeenvaihdossa Saksan Frankfurtin Suomi-koululaisten kanssa. Saksan-kirjettä kootaan ja vastauspostia odotellaan aina erityisellä innolla.

Perhepäiväkodissa luetaan paljon kirjoja, sillä laadukas lastenkirjallisuus tukee varhaiskasvatusryhmän vaihtuvia projekteja ja jokapäiväistä oppimista. Lukuhetket myös tuovat mukavia mahdollisuuksia rauhoittumiseen ja hiljentymiseen. Ryhmän hyväksi havaitsemista kirjoista sekä muista projekteista voi lukea jatkossa täältä Turunlahden sanataideblogista, joka on korvannut entisen Kuperkeikkaseikka-blogin. 

 

Runomatkaopas mukana perhepäiväkodin arjessa

Viime viikolla Turunlahden perhepäivähoidon metsäretkellä innostuttiin ihan uudesta leikistä. Pysähdyimme lapsille tuttuun paikkaan metsässä, ja pyysin ryhmää eläytymään tarkkanäköisiksi ja -kuuloisiksi sanahaukoiksi, joilta ei pieninkään sana tai havainto jää huomaamatta. 

Pienen hakemisen jälkeen sanoja alkoikin löytyä, ja kirjasin ylös 2-5-vuotiaiden sanahaukkojen kommentteja puista, lehdistä, isoista kepeistä ja (tylsän aikuisen) yllätykseksi myös mm. ralliautoista ja lentokoneista.  Lopuksi luin kaikki löytyneet sanat ääneen, ja mitä ihmettä: niistähän syntyi mitä mainioin runo! Luimme syntyneen Metsärunon ensi kertaa ääneen heti paikan päällä ja uudestaan vielä lounaalla. Niin ja sitten välipalalla ja seuraavana päivänä ja… Toisin sanoen ryhmän yhteisestä runosta tuli aika suosittu juttu, josta lapset olivat silminnähden ylpeitä pitkän aikaa.

75474039_2518199504933026_5942463454496423936_n

Idea sanahaukoista löytyi Pirkko Ilmasen, Riika Kotkan, Elina Pullin ja Johanna Venhon yhteistyönä syntyneestä uudesta teoksesta Runomatkaopas – harjoituksia ja työpajoja lapsille (Aviador Kustannus 2019). Minna Mäkipään kauniisti kuvittama opas sisältää huiman määrän tehtäviä ja ideoita sanataiteen opetukseen lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille tai ihan kotikäyttöönkin.

Kirjan tehtävät sopivat luku- ja kirjoitustaitoisille lapsille, mutta niitä voi soveltaa myös pienempien sanataiteilijoiden tarpeisiin sopiviksi, ja aikuinen voi tarvittaessa toimia kirjurina. Eikä kaikkea ole aina tarpeenkaan viedä kirjoitettuun muotoon, sillä myös pelkästään suullisesti tuotettu sanataide on arvokasta.

73238660_2297093603865812_206544023781900288_n

Opiskelen itse parhaillani sanataideohjaajaksi, ja olen erityisen inspiroitunut ajatuksesta, että ihan jokaisella ikään, taustaan tai vaikkapa kirjoitustaitoon katsomatta on oikeus ilmaista itseään sanataiteen keinoin. Otan Runomatkaoppaan kymmenet vinkit ja harjoitustehtävät mukaan matkalleni kohti omaa sanataideohjaajuuttani. Kirjasta löytyy monipuolinen kattaus uusia työkaluja ja lähestymistapoja runouden ja sanataiteen opetukseen, kuten esimerkiksi lavarunoutta, riimisanojen metsästystä, runoselfieitä ja mytologioista ammentavia työpajaideoita.

74214097_694844821008352_338247834409107456_n

Meillä perhepäivähoidossa aiotaan sanahaukkojen lisäksi ainakin mennä lähiviikkoina runokävelylle, tuottaa omia runoja ja tutustua liutaan uusia loruja. Kirjassa on nimittäin runsaan materiaalin joukossa myös koottu hauskoja loruja, joilla lihottaa lorupusseja ja -viuhkoja. Yksi lasten uusista suosikeista on Elina Pullin Aistien vuosi -loru, joka menee näin:

Kesä maistuu mansikalle,
syksy tuoksuu omenalle,
talvi narisee korvissa,
kevät tuntuu rinnassa.

Näillä eväillä on mukava lähteä runomatkalle!

 

-Jenni