Luonnon tutkiminen ja ihmetteleminen sekä luonnossa liikkuminen ovat tärkeässä roolissa Turunlahden perhepäivähoidon arjessa. Avuksi luontoretkille ja pihatouhuihin olemme saaneet ihastuttavan Hemulin kasvio -kirjan (WSOY 2019). 

Hemulin kasvion on kirjoittanut ja tomittanut Päivi Kaataja. Kuvituksena on käytetty Tove Janssonin Muumi-kirjojen alkuperäisiä kuvia, ja väripiirrosten toteutuksesta on vastannut Anni Pöyhtäri.

Kirjassa ilahduttavat kaunis ulkoasu ja tarinalliset kuvaukset eri kasvien ominaisuuksista. Hemulin kasviossa ei ainoastaan nimetä kasveja, vaan kerrotaan esimerkiksi miten niitä voi käyttää hyödyksi, missä ne kasvavat ja mitkä eläimet käyttävät niitä ravinnokseen. Olemme kirjan parissa oppineet, että voikukkaa on ennen käytetty kahvinkorvikkeena, ruiskaunokeista saa mustetta salaperäisiin viesteihin ja piharatamolla voi lievittää yskää!

Kasvien tunnistamisessa auttavat selkeät opetustaulumaiset kuvat. Kasvit on jaoteltu kasvualueittain, ja yksittäistä kasvia voi etsiä myös kätevästi sisällysluettelon avulla.

Tove Jansson kuvasi Muumi-kirjoissaan paljon luontoa ja sen elämää ötököineen ja moninaisine kasveineen. Hemulin kasvioon onkin koottu Janssonin luontoaiheisia sitaatteja eri teoksista. 

“Laakso jossa he asuivat oli kaunis, täynnä onnellisia pikku mönkiäisiä ja suuria vihreitä puita. Niittyjen halki virtasi joki, joka kaarsi sinisen muumitalon ohi ja katosi toisille seuduille, missä toiset pikku mönkiäiset ihmettelivät, mistä se mahtoi tulla.”

Hemulin kasvion innoittamana meilläkin perhepäivähoitoryhmän lapset kokosivat omat kasvionsa, joihin sai kerätä kasveja lähimetsästä, perhepäiväkodin pihalta ja kotoa. Kasvit prässättiin ja kuivattiin Hemulin ohjeiden mukaisesti. Luonnontutkijan hommat vaativat vaivannäköä ja kärsivällisyyttä, mutta parissa viikossa kahdeksan kaunista kasviota saatiin nostettua esille perhepäiväkodin eteiseen.

Suosittelen Hemulin kasviota avuksi ja iloksi muillekin kasvattajille!

Jos Turunlahden perhepäivähoidon lapsilta kysytään, mihin he mieluiten haluaisivat retkelle, kuuluu vastaus kahdeksasta suusta: metsään! Ja kun vielä eväätkin (mieluiten lämmintä keittoa ja sämpylöitä) otetaan mukaan, on retkipäivä täydellinen. Varhaiskasvatusryhmä retkeilee sekä lähimetsässä että lyhyen bussimatkan päässä luonnonsuojelualueella Turun Ruissalon saaressa.

Myös Eppu Nuotion luoman Tämä vai tuo -lastenkirjasarjan tuoreimmassa osassa Metsäretki (Bazar 2019) lähdetään luontoretkelle. Lämminhenkisen kirjasarjan kolmea edellistä osaa on luettu meillä ahkerasti. Niissä ollaan oltu synttäreillä ja kirpparilla sekä podettu matkakuumetta. Nyt päähenkilö Fiinu on jälleen valinnan edessä: lähteäkö äidin ja pikkusisaruksen kanssa uimaan vai metsäretkelle? Valinta ei lopulta ole vaikea, sillä metsään haluaa Fiinukin, tottakai, hyvät eväät mukanaan.

“Metsä surisee, pörisee, sirkuttaa, solisee ja suhisee.” Kaupungin ulkopuolella äänet ovat erilaisia, ja Fiinukin pysähtyy niitä kuulemaan. Metsä myös näyttää erilaiselta eri vuodenaikoina. Puun alla voi viettää lepohetken, ja nähdä perhosen tai oravan. Aino Louhen kaunis kuvitus on rauhoittava ja tunnelmallinen. Monen lapsen lempparikuvaksi nousee kuva kesäisestä hetkestä rantakalliolla.

Kirjaa suositellaan 3-6-vuotiaille. Meillä se on ollut perhepäivähoidon käytössä 2-4-vuotiailla ääneenlukukirjana, ja olemme yhdessä tutkineet kuvia ja niiden yksityiskohtia. Olemme lukeneet kirjaa myös päiväunisatuna, jolloin metsän rauhoittavan tunnelman on saanut kuvitella omassa mielessään ja nukahtaa nukkarin kuvitteellisten kuusten alle. Myös jo lukemaan oppinut tuleva ekaluokkalainen on kelpuuttanut Metsäretki-kirjan lukulistalleen. Seuraavaakin osaa kuulemma jo odotellaan!

-Jenni