Yhteistyössä/ pääsyliput saatu: Turun Nuori Teatteri
Eilen kotikaupungissa riitti vilinää ja tapahtumia, kun vietettiin perinteikästä Turun päivää. Turun Nuorella Teatterilla kaupungin nimikkopäivää pääsi juhlistamaan erityisen hulppeissa puitteissa, nimittäin Prinsessa Ruususen satumaisessa linnassa. Ohjaaja Alina Kilpinen on työryhmineen onnstuneesti päivittänyt Mike Pohjolan viime vuosituhannen puolella kirjoittaman, klassikkosatuun pohjautuvan näytelmäversion sadan vuoden uneen vaipuvasta prinsessasta. Vanhojen satukirjojen pölyjä on nyt ensi-iltansa saaneesta teoksesta pyyhitty toden teolla ja ajantaisella huiskulla. Tarinan keskeisimmät jännitteet eivät liity prinsessan pelastamiseen ja naimakauppohin, vaan kysymykseen jokaisen omasta itsemääräämisoikeudesta eli oikeudesta tehdä omaan elämään liittyviä valintoja.
Uudistetusta näytelmätekstistä löytyy toki vanhasta klassikosta tuttuja elementtejä: on hallitsijapari (Hilma Kaerala ja Otso Matikainen) ja heidän Ruususeksi nimeämänsä pienokainen (lapsena Sara Viitala, nuorena Ansa Faltersack), on hyvät haltijat taikavoimineen (Beata Hämäläinen, Elsi Kaisalmi, Emilia Kangasluoma, Saima Reini, Sara Viitala ja Hertta Kemppainen, ks. kuva yllä) ja sitten se yksi toisenlainen, muita pahempi haltija (Toivikki Railo). On värttinää, ruusuja ja osalla mainiot unenlahjat. Jotenkin tarinaan liittyy myös prinssi, sankaruus ja rakkaus, mutta näihin yksityiskohtiin ei tässä vaiheessa esityskautta ilman juonipaljastuksia voi mennä.
Illan mieleenpainuvimmista roolisuorituksista vastaavat Ilona Kalliala trubaduurina ja Silja Soini Puunhakkaajan poikana. Seikkailullinen ja musiikintäyteinen esitys etenee sujuvasti ja varmasti taitavan nuoren näyttelijäjoukon pannessa itseään likoon. 18:n näyttelijän lisäksi lavalla on tärkeässä roolissa musiikki: Antti Ainolan sävellystyö kuljettaa omalta osaltaan juonta eteenpäin antaen tarinalle paikoin syvyyttä ja toisinaan taas keveyttä. Nuoret musikaalitähdet onnistuvat haastavissa laulunumeroissaan hienosti. Varsinkin koko ryhmän tanssillisia koreografioita sisältävät musiikkikohtaukset jäävät katsojan mieleen, ja kuulen niistä puhuttavan teatterin lämpiössäkin. Esityksen tanssikoregrafioita on ohjaajan kanssa suunnitellut Atte Kluuskeri, joka on vastannut myös lavalla nähtävien taistelukohtauksien askelmerkeistä.
Kauniiden ja koskettavien ystävyyden, rohkeuden ja vapaudenkaipuun teemojen maustama esitys sisältää hurjia kohtauksia ja vauhdikkaita taisteluita, ja esitys onkin suunnattu kouluikäisille ja sitä vanhemmille katsojille. Teokseen ja sen tekijöihin voi tutustua jo etukäteen esimerkiksi teatterin nettisivuilta löytyvän digitaalisen käsiohjelman avulla. Suosittelen esitystä kaikille, jotka kaipaavat syksyn pimeneviin iltoihin vähän lisäpotkua – sopivassa suhteessa seikkailua ja ruusun terälehtiä.
Tervemenoa teatteriin!
– Jenni