“Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi,” latelen vanhasta muistista. Mutta mikäs se Nuutti oikein olikaan?
“Katsotaanko kuukausikirjasta?” kysyy lapsi. Katsotaan ihmeessä. “Kuukausikirja” on siis oikeasti Tuula Korolaisen ja Riitta Tuluston kirjoittama Lasten oma vuosikirja (Lasten Keskus 2014), josta on muodostunut myös Turunlahden perhepäivähoidossa tärkeä työkalu, kun seuraamme lasten kanssa vuoden kiertoa ja tutustumme eri liputus-, juhla- ja teemapäiviin. Tietoa ja materiaaliahan löytyy maailmasta loputtomasti ja internet jokaisen taskusta, mutta tälläinen yksi koko ajan käden ulottuvilla oleva perusteos on osoittautunut varsin käteväksi. Kirja on myös hyvin kauniisti kuvitettu Maija Hurmeen piirroksin.
Kirjan tekee mainioksi erityisesti se, että yhdestä aiheesta löytyy asiaa monenlaiseen tarpeeseen. Esimerkiksi maaliskuisesta kevätpäiväntasauksesta esitetään ensin faktatietoa, jonka alta löytyy Jukka Parkkisen pieni keväinen runo ja lopuksi vielä Leena Erkkilän kirjoittama tarina ”Möhöpeikkojen kevät”. Aiheeseen on siis helppo palata useampaan otteeseen, jos lapset kiinnostuvat siitä, ja pitemmän tarinan lukea vaikka päivälevolle mentäessä. Sivuilta löytyy myös runsaasti vinkkeä muuhun aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, johon voi yhdessä lasten kanssa tutustua. Eikä meille aikuisillekaan yleensä ole pahitteeksi pieni kulttuurihistorian kertaus silloin tällöin!
Kristillisten juhlapyhien ja suomalaisen muinaisuskon perinnön lisäksi teoksessa on hyvin huomioitu myös muiden uskontokuntien juhlia, kuten esimerkiksi juutalaisten hanukka ja muslimien Id-al-Fitr. Kirkollisten pyhien, liputuspäivien yms. lisäksi kirjasta löytyy hauskaa ja hyödyllistä tietoa mm. maailman käsienpesupäivästä, isovanhempien päivästä ja kansainvälisestä nallepäivästä. Isovanhempienpäivää meillä viime lokakuussa vietettiinkin, mutta nallepäivän juhlat vielä odottavat ideoijaa.
Yrittäjänpäivään (jota vietetään muuten 5.9.) tarjotaan Tuula Korolaisen runoa, jonka nimi on ”Kehitystä”:
Peltohiiret vaalivat
vanhoja käpäläntaitoja:
Ne kutoivat sammalsukkia
ja niittyvillapaitoja
Ostajia etsittiin
– ei kukaan uskonut ehtaan.
Hiiret Kiinaan perustivat
tekoviiksitehtaan.
Vuosikirjan jatkoksi on myös ilmestynyt “Lasten oma lauluvuosi” (Lasten Keskus 2016), jota meidän hyllystämme ei (vielä) löydy, mutta joka vaikuttaa vahvasti seuraavalta hankinnaltamme. Haluan nimittäin ehdottomasti tietää, mitä laulua suositellaan laulettavan esimerkiksi Minna Canthin päivänä!
Ai niin, se Nuutti on saanut nimensä kahden tanskalaisen Knut-nimisen pyhimyksen mukaan, jotka keskiajalla kuolivat marttyyreina. “Mikä on marttyyri?”, kysyy lapsi.
Ja taas mennään.
One thought on “Koko vuosi on kuin piiri”